Trusopt on silmätippa, jota käytetään alentamaan silmänpaineita glaukooman hoidossa. Se sisältää vaikuttavana aineena dorzolamidia, joka vähentää silmänpaineita vähentämällä silmän sisäistä nestemäärää.
Trusoptia käytetään yleensä kaksi kertaa päivässä, yksi tippa kuhunkin silmään. Ennen käyttöä on tärkeää pestä kädet huolellisesti ja välttää koskettamasta silmää tai silmätippapulloa. Silmäluomet on pidettävä kiinni noin minuutin ajan tiputuksen jälkeen, jotta lääke ehtii imeytyä kunnolla.
Trusoptin yleisimpiä haittavaikutuksia ovat silmän ärsytys, polttelu, kutina, punoitus sekä näön hämärtyminen. Joillakin potilailla voi esiintyä myös päänsärkyä, huimausta tai pahoinvointia. Jos haittavaikutukset ovat voimakkaita tai pitkäkestoisia, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.
Trusoptia ei suositella henkilöille, jotka ovat yliherkkiä dorzolamidille tai muille lääkkeen sisältämille aineille. Sitä ei myöskään suositella raskaana oleville tai imettäville naisille, eikä alle 18-vuotiaille lapsille.
Trusoptin käytön aloittaminen ilman lääkärin määräystä ei ole suositeltavaa. Lääke on reseptilääke, joten sen käyttöön tarvitaan lääkärin antama ohjeistus.
Trusoptin käytön äkillinen lopettaminen ei ole suositeltavaa, sillä se voi johtaa silmänpaineiden nousuun ja glaukooman pahenemiseen. Jos lääkkeen käytön lopettaminen on tarpeen, siitä tulee keskustella lääkärin kanssa.
Trusoptia säilytetään huoneenlämmössä (alle 25°C) ja suojattuna valolta. Avaamaton pullo säilyy käyttökelpoisena noin 28 päivää, kun taas avattu pullo on käytettävä pois kuukauden kuluessa avaamisesta.
Trusoptin käytön aikana tulee välttää muiden silmätippojen käyttöä samanaikaisesti ilman lääkärin ohjeistusta. Lisäksi on tärkeää ilmoittaa lääkärille kaikista käytössä olevista lääkkeistä, sillä jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa Trusoptin tehoon tai aiheuttaa haittavaikutuksia.
Trusoptin käytön vaikutus silmänpaineisiin seurataan yleensä säännöllisillä lääkärin tekemillä silmänpainemittauksilla. Mikäli lääke ei alenna silmänpaineita riittävästi tai haittavaikutuksia ilmenee voimakkaasti, lääkäri voi harkita annoksen muuttamista tai vaihtaa potilaan toiseen lääkkeeseen.