Rifadin on antibiootti, jota käytetään hoitamaan bakteeri-infektioita, kuten tuberkuloosia ja stafylokokki-infektioita. Se sisältää vaikuttavana aineena rifampisiinia, joka estää bakteerien kasvun ja lisääntymisen.
Rifadinia käytetään hoitamaan erilaisia bakteeri-infektioita, kuten tuberkuloosia, stafylokokki-infektioita, lepra ja Legionellan aiheuttamia infektioita.
Rifadinia käytetään yleensä suun kautta otettavana kapselina tai tabletteina. Annostus riippuu infektion vakavuudesta ja potilaan iästä ja painosta. Lääkäri määrää yleensä annoksen ja hoidon keston.
Rifadinin yleisimmät haittavaikutukset ovat pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu, huimaus, päänsärky, ihottuma ja kutina. Joissakin tapauksissa voi esiintyä vakavia haittavaikutuksia, kuten maksavaurioita, allergisia reaktioita ja veren hyytymishäiriöitä.
Rifadinia ei saa käyttää henkilöt, jotka ovat yliherkkiä rifampisiinille tai muille lääkkeen ainesosille. Sitä ei myöskään suositella raskaana oleville naisille, imettäville äideille tai henkilöille, joilla on maksasairaus.
Rifadin voi vaikuttaa muiden lääkkeiden tehoon, ja jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa Rifadinin tehoon. Siksi on tärkeää kertoa lääkärille kaikista käyttämistäsi lääkkeistä, myös resepti- ja itsehoitolääkkeistä.
Rifadinia voidaan käyttää lasten hoidossa, mutta annostus määritetään yksilöllisesti lapsen iän ja painon perusteella. Lasten hoidossa on tärkeää seurata tarkasti mahdollisia haittavaikutuksia.
Jos unohdat ottaa Rifadin-annoksen, ota se mahdollisimman pian. Jos on jo lähellä seuraavan annoksen ottamisaikaa, jätä unohtunut annos väliin ja jatka normaalia annosteluaikataulua.
Jos otat liikaa Rifadinia, ota välittömästi yhteyttä lääkäriin tai sairaalaan. Yliannostus voi johtaa vakaviin haittavaikutuksiin, kuten maksavaurioihin ja veren hyytymishäiriöihin.
Rifadin tulee säilyttää huoneenlämmössä, suojattuna kosteudelta ja valolta. Lääkettä ei saa säilyttää kylmässä eikä pakastimessa. Lääkkeen säilyvyysaika on yleensä noin kaksi vuotta valmistuspäivästä.